Självporträtt

 

Haluan ajatella asioita. Haluan myös kyseenalaistaa asioita – joskus vain sen vuoksi.

 

Nörtin itseäni joihinkin asioihin. Muut asiat, joista olen erittäin kiinnostunut.

 

Minusta on tullut myös ilmastonmuutostätti, toistaiseksi omistani, kontekstissa, nuori ikä.

 

Tästä blogista voit lukea suurimman osan siitä, mikä sopii ajatusmaailmaani. Sosiaalikriitikasta kauneuteen 40+ kiusallisille tarinoille…

 

Tervetuloa! 🙂

Käännös

Aseta oletuskieleksi
 Muokkaa käännöstä

Tämän blogin kunniaksi ajattelin aloittaa kiusallisella tarinalla itsestäni. Minulla on monia haittoja – till exempel är jag så ohändig och opraktisk att jag är mer eller mindre handikappad. Täydellisestä epäpätevyydestäni on sanottava hauskoja asioita, kun kyse on sellaisista, ja tämä on sarjan viimeisin.

Vähän sitten puhdistan viemärin suihkussa. Jostakin syystä – ja älä missään tapauksessa kysy minulta miksi, koska minulla ei ole vastausta siihen, Nostan aina tämän kupin ja puhdistan wc: n haarukan avulla. Minulla ei ole muovikäsineitä (inhottava käyttää), siis haarukka (ja wc-paperia).

Se ei ole melko epätavallista, että olen itse ollut dassilla ennen kuin aloitan viemärin puhdistamisen, ja tottumukseni mukaisesti pidättäydyin huuhtelemasta ennen kuin aloitin siivouksen. Miksi tuhlata enemmän vettä kuin sinun täytyy, se on vähän kuin luulisin. Ja niille, jotka ihmettelevät; Olin tehnyt sekä numero yksi että numero kaksi.

Siellä minä seison rauhassa ja vetää hiukset, saippuajäämät ja niin edelleen – haarukallani. Niin saastainen kuin tavallista – tämä on todella kaikkein inhottavimpia. Tvi vale.

Ja yhtäkkiä olenko – näin ei ole koskaan, koskaan tapahtunut – pudotti haarukan. Alas wc: ssä. Missä olen pissannut ja kakannut. Ilman muovikäsineitä.

Toisin sanoen, sinä näet kuinka ajatukset menivät? Maailmassa on loogista olettaa, että haarukka pysyy, jos huuhdot. Se on haarukka. Haarukka on liian pitkä, jotta se todella katoaa – se tavallaan saa jonnekin. Juuri sitä ajattelin, minä konkurssiin.

Så jag spolade. Och gaffeln, den åkte ner. Försvann. Helt plötsligt var den borta. Gömd någonstans i kröken på toaletten.

Förstår ni hur pinsamt det här är? Att erkänna att man gjort, ens för sig själv. Spolat ner en gaffeljävel i toaletten för att man inte vill ner med bara handen och gröta bland kiss och bajs, även om det är ens eget.

Ännu mer pinsamt var det att prata med fastighetsskötaren. Hur berättar man det här utan att dö av skam? Jag lyckades, och fick ett par plasthandskar att gröta runt med. Givetvis fick jag inte tag i någon gaffel, trots att jag grävde med både plasthandskebeklädd hand och med en flugsmälla för att komma längre ner.

Det slutade med att en rörmokare fick komma hit, skruva loss toaletten och fippla runt. Givetvis lyckades han. Minä, kuitenkin, får betala flera tusen för hans hjältemodiga inryckning. Och jag hade verkligen inget valvid det laget hade det gått flera dagar (över en helg) och jag ville verkligen gå på dass och göra nummer två.

Jag lärde mig i alla fall ett par nya saker. Till att börja med – En koskaan enää puhdista kulhoa viemäriin wc: n yli haarukalla. Sen sijaan käytän haarukkaa, mutta puhdista lattia ja huuhtele kurjuus viemäriin. Älä pudota haarukkaa.

Suureksi ilo, viihteen arvo tässä on paljon suurempi kuin kiusallinen. Minulla on vaikeuksia pidättäytyä nauramasta vain kirjoittamalla siitä.

Niin – bloggaajat ensimmäinen viesti.. talossa. 🙂